Kesällä 1818, kun Abraham Lincoln oli yhdeksän vuotta vanha, hänen äitinsä Nancy sai kiinni maidon sairasta, tuolloin salaperäisen sairauden, joka aiheutui juomalla valkoista käärmejuuria syöneiden lehmien maitoa. (Tunnemme sen tänään luomistaudina.) Hänen hengityksensä hidastui, hänen ihonsa muuttui suolaiseksi ja kylmäksi, pulssi haalistui ja hidastui. Viikon sisällä hän oli kuollut. Aikuisenä Lincoln luultavasti ystävälle kertoi kuinka yksinäinen hän tunsi myöhempien kuukausien ajan ja kuinka hän löysi lohtua raamatun tarinoista, joita äitinsä oli kertonut hänelle; sanat palauttivat hänen äänensä mielen korvaan. "Kaikki mitä olen tai toivon olevani", hän sanoi, "olen velkaa enkeliäidilleni."
Epäilemättä Lincoln ajatteli äitiään, kun hän sai kirjeitä naisilta, joiden pojat taistelivat sisällissodassa. Nancy Lincolnin ja kaikkien vuosisatojen amerikkalaisten äitien kunniaksi näytteitämme presidentin äiti-lähetysten alla. Kirjeitä on muokattu pitkään, mutta ne säilyttävät alkuperäisen oikeinkirjoituksen ja kieliopin.
***
Presidentti U-valtiot
Hon. Lincoln
hyvä herra
Antaisitko anteeksi rohkeutesi puhua sinulle ja liitän vetoomuksen vanhimmalle pojalleni ystävällisestä huomiosta. Se kertoo kaiken tarvitsemani ja antaa minun sanoa muutama sana. Tiedän, että kuuntelet heitä, koska sinulla on hyvä sydän, ja tarinani on surullinen. Olen leski, joka on jäljellä vain näiden kahden pojan kanssa, jotka ovat molemmat jättäneet minut taistelemaan hyvästä syystä, ja olen ylpeä lähettäessään heidät, vaikka he jättävät minut autioksi ja sydämen murtuneeksi, koska he olivat kaikki, mitä minulla oli, tuki ja olivat ainoa toiveeni tässä maailmassa, mutta olen luovuttanut heidät, luottaen Jumalan armoon, palauttaakseni heidät minulle jonakin päivänä. Vanhin poikani on ensimmäinen luuttaja 15. rykmentissä, ja armeijalle koulutettu haluaa pysyvän paikan siinä nuorimmalla poikani, on yksityissotilas Gen Duryea 5. rykmentin etuvartiossa, nyt Fort Monroessa. hän on Proffesionin huumeiden tekijä ja melkein fyysis. hän oli ainoa vierailuni, koska nuorin ja saada hänet aina ikuisesti minulta pois, tappaa minut. Terveeni on erittäin herkkä ja jos hänellä olisi vain korkeampi asema kuin yksityisellä rykmentissä, tekisi minusta paremman tunteen, jos hän voisi auttaa sairaalan lääketieteellisessä henkilökunnassa. Ehkä olen villi kysyäni sellaisia asioita, mutta tunnen sinut osaa tehdä kaiken.… Älä rakas herra Lincoln kieltäydy kuuntelemasta leskenäytön rukousta. Näytätkö suotuisalta tämän vetoomuksen suhteen. Anna minun antaa anteeksi anteeksi rikkomuksesta, mutta anteeksi sydämen rikkoutuneelle naiselle.
Cornelia Ludlow Beekman
Heinäkuu 1861
***
Vastaanottaja: Hon. Pres. Lincoln
Rukoilen nöyrästi anteeksi pojalleni Benjamin F Stevensille, joka on pidätettynä ja todennäköisesti tuomittu nukkumaan vartiointiin 49. rikosrekisterin Indianan Volsissa. Hän on vain kuusitoistavuotias. Rukoilen nöyrästi aina
Rouva Eliza J Stevens
Seymour, Indiana
Huhtikuu 1862
***
Erinomainen herra
Hyvä ystäväni sanoo, että minun on kirjoitettava sinulle ja hän lähettää sen. Poikani meni 54. [Massachusetts] rykmenttiin. Olen värillinen nainen ja poikani oli vahva ja kykeni taistelemaan maansa puolesta ja värillisillä ihmisillä on yhtä paljon taistelua kaikista. Isäni oli orja ja pakeni Louisianasta ennen syntymääni neljäkymmentä vuotta ahdistuneena. Minulla on vain huono koulutus, mutta en ole koskaan käynyt scholissa, mutta tiedän yhtä hyvin kuin mikä ihmisen ja ihmisen välillä on oikein. Nyt tiedän, että on totta, että värillisen miehen tulee mennä taistelemaan maansa puolesta, ja niinkuin valkoisen miehenkin. Tiedän, että värillisen miehen ei pitäisi ajaa suurempaa riskiä kuin valkoinen, hänen palkka ei ole suurempi. Hänen velvollisuutensa taistella on sama. Joten miksi meidän vihollisiamme ei pitäisi pakottaa kohtelemaan häntä samalla tavalla, tehty siihen.
Poikani taisteli Fort Wagonerissa, mutta kiitos Jumalalle, ettei häntä otettu vankiksi. Monet ajattelin tätä asiaa ennen kuin päästin poikani irti, mutta he sanoivat, että herra Lincoln ei koskaan anna heidän myydä värillisiä sotilaitamme orjille, jos he hän saa heidät takaisin quck hän jatkaa ja lopettaa sen. Nyt herra Lincoln, ettetkö usko, että haluat lopettaa tämän asian ja saada heidät tekemään samoin värillisten miesten avulla, jotka ovat eläneet tyhjäkäynnillä koko elämänsä varastetuilla töillä ja tehneet värillisten ihmisten villit, mutta nyt he ovat niin raivoisia, koska ovat todistaakseen olevansa miehiä, kuten sellaisia, jotka ovat tulleet pois ja saaneet joitain harjoituksia. Se ei saa olla niin. Sinun on pakotettava kapinalliset työskentelemään valtion vankiloissa tekemään kenkiä ja asioita, jos he myyvät värillisiä sotilaitamme, kunnes he päästävät heidät kaikki menemään. Ja kohtele heidän haavoittuneita samalla tavalla. se tuntuu julmalta, mutta heillä ei ole muuta tapaa, ja oikeudenmukaisen miehen on joskus tehtävä kovia asioita, jotta hänestä tulisi suuri mies. He kertovat minulle, otatko sinä takaisin [vapautumisen] julistuksen, älä tee sitä. Kun olet kuollut taivaassa, tuhannessa vuodessa se sinun toimintasi saa enkelit laulamaan kiitokseni, että tiedän sen.
Näetkö, että nyt taistelevia värillisiä miehiä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Sinun pitäisi tehdä tämä ja tehdä se heti, älä anna asian ajaa tapaamaan sitä nopeasti ja maniakkaasti, ja lopettaa tämä tarkoittaa pelkurin julmuutta. Me köyhät sorretut, vetoamme teihin ja pyydämme reilua peliä. Sinun Christs tähden
Hannah Johnson
Buffalo, New York
Heinäkuu 1863
***
Arvon herra,
Minulla on, kuten tiedätte, poika, ainoa ja rakkaimmin rakastettu poika eteläisessä armeijassa; Ja tiedän, olen vakuuttunut siitä, että jos pääsen Richmondiin, minulla on mahdollisuus hankkia hänelle kunniallinen vastuuvapaus armeijasta ja mahdollisuus olla jälleen kerran yhdistyneinä (vieraalla maalla) äitinsä ja lapsensa kanssa. Pyydän teiltä nyt lupaa etelään, ja oi - herra Lincoln rakastamalla rakkaasi ystäviäsi, jotka olette vielä säästellyt teille, samoin kuin sitä, että te kannatette niitä, joita Jumala on kutsunut odottamaan sinua toinen ja onnellisempi maailma, hyväksyn vetoomukseni. Päästä minut irti, ja jos minun epäonnistuu matkan pääkohteessa - silti näen vielä kerran lapseni kasvotusten, ja hänen pieni poikansa voi viedä muiston isästään, mitä muuten hänellä ei ehkä koskaan ole.
Voit luottaa kunnioitukseeni siitä, että et ole ottanut mitään salakuljetusta tai vaarantamatta hallituksiani kirjeellä tai suullisella sanalla - antakaa rukouksilleni ja saat aina kiitollisen muiston
Kunnioittavasti
Harriette B. Prentice
Louisville, Kentucky
Tammikuu 1864
***
hyvä herra!
Antakaa minulle haastattelun kunnia, erinomaisuutenne mukaan. Olen uskaltautunut jälleen yksin aviomieheni virallisiin tehtäviin, joka estää häntä seuraamasta minua. Vaikka säännökseni armeijani kapteeni John D. O'Connell, joka vaatii välitöntä huomiota, vaati kapteenin tilannetta, kapteenin tilanne pakottaa myös hänen jatkuvan läsnäolonsa, missä hän on komennossa. 14. Inft.y: n rekrytointipalvelun kautta Fort Trumbull New Londonissa, Conn., ja missä hän on itse rekrytoinut omaa terveyttään vakavista haavoista, ja olen iloinen voidessani kertoa eksekeillesi, että minulla oli ilo purkaen hänet, minä itseni siteistäni nahkahihnat! ja uusi hampasarja täyttää tyhjän hevosen jalkan, joka melkein hajotti hänen ylähuulensa - Koska hän oli kiilattu hänen kuolleen hevosensa alle, joka ampui hänen alle, mutta ennen kohtalokasta palloa, joka teki tämän pahan, se ensin krimmitettiin kuljettamalla sen läpi. polkupyörän polvi.
Samalla kun hän antoi avuton verenhukka ja kiilautui kuolleen hevosen alle, toinen kivusta kiihkeä hevonen ammuttiin, hän putosi hänen päälleen ja istutti etujalkansa ylähuuleensa nenän pohjasta kantaen sen kokonaan kasvoista, joka roikkui poskessa pienellä lihaosalla, joka koputti kaikki etuhampaat ulos. Kun lähdin tapaamaan häntä, hän esitti säälittävän näkemyksen - Mutta huolellisen tarkkailun ja jatkuvan huomion jälkeen jalo ja rohkea piikini on nyt valmis jatkamaan kenttätehtäviä - jälleen - häntä ei häiritse hänen kokemuksensa puolustaa hänen lippu - ja on valmis edestä vihollinen - heti, kun hänelle sallitaan hänen nuorempi veljensä, jonka minä varustin kenttäksi, tapettiin taistelussa kahden veljenpoikani kanssa! Kaikki kolme nuorta Lieutsia. Rohkeat pojat! Minulla on kunnia vaatia heille omaa rakkaani lihaa ja verta - ja olen ylpeä voidessani kertoa eksekeilleni, että minulla on edelleen kunnia, että minulla on tällä hetkellä vielä kolme veljenpoikaa kentällä. Ja minun tehtäväni on laittaa uusi kenttä vielä lähempänä minua vielä, ainoa Poikani, jonka rukouksena minulle on saada hänet myös armeijaan, joka hän on nyt kaksikymmentäyksi vuotias ja haluaa toimeksiantoa jollekin rykmentille. Hän on nyt kenttätyössä, toimistotyöntekijä. Vasen yliopisto palvelemaan maataan. Olen täällä muukalainen, ja jos vaaditaan muodollista esittelyä, en todellakaan tiedä, kenelle voin soittaa ... Kunnioittakaa minua linjalla, jos mahdollista, voin kutsua teidän huippuosaamisenne, ja milloin? Ei väkijoukon kanssa, vaan yksin, koska olen yksin pienen tyttäreni kanssa.
Minulla on kunnia pysyä Excellenssin nöyränä palvelijana
Rouva eversti Martin Burke
Washington, DC
Helmikuu 1864
***
Worthey-ennakkotapaamme, vapauta minut tämän vapauden käyttämisestä, mutta en voi ilmaista kiitollisuutta ystävällisyydestäsi myöntäessään minulle tilauksen My Son - john H Bowdenin Chicagossa tekemälle päätökselle siitä, minkä Goverment Bounty hän on vastaanottanut. Sata Dollers County Bountya en ole saanut sitä, koska minun piti käyttää sitä viime talvena ylläpitää sairaspoikani ja huollettavana olevaa siskoni. Olen leski yksitoista vuotta vanhin poikani, joka menettää terveytensä Cheat Mountain -pelissä, tekee siitä hyvin vahingollisen meille ystävällinen presidentti, jos pystytte vapauttamaan minut niin, että voin viedä poikani kotiin mukaani, tunnen, että Jumala palkitsee sinut ja en, hän ei siunaa kaikkia yritykseesi, ole hyvä ja vastaa vastaukselle
Rouva Ann Bowden
Washington, DC
Kesäkuu 1864
***
Tämän kuun ensimmäisenä päivänä kaksi miestä houkutteli 17-vuotiasta poikani Eugene NC Promie -tapahtumaa yhdessä kahden muun naisen kanssa tarjoamalla heille tilanteita Yhdysvaltain laivaston tekniikan opiskeluun. Heidät vietiin New Yorkiin tahdon tai suostumukseni saapumisensa jälkeen heidät pakotettiin kuljetukseen, vietiin Williamsburgiin Provost Marshallin toimistoon, ja siellä myytiin varajäseniksi armeijassa (miehet, joiden olen oppinut teon myötä tehneen yhdeksäntoista sataa dollaria) ja kuljetettiin välittömästi Hart-saarelle ja sinne lähetettiin eteenpäin, koska hänen isänsä oli New Yorkissa silloin, kun poikani halusi tavata hänet saadakseen suostumuksensa, koska se oli määräys, mutta sitä ei sallittu, vaan hänet pakotettiin pois, kuten uhkien mukaan aiemmin sanottiin. Miehet ovat nyt vankilassa sieppauksesta. Köyhä poikani, jonka olen juuri saanut kirjeeltä, joka on nyt Chesapeakin sairaalassa sairaalassa ja odotetaan lähetettävän; Rakas poikani on vain yliopistosta kokematon ja mutta lapsi
Ja voi! älkääkä äitien surun vetoomusta olkoon Vainissa. En voi ahdistuneiden tunneteni kautta sanoa teille houkuttelevampaa kirjaa ... en surullisen äidin vetoomusta olla Vainissa ...
Äidin rukouksen toivoa voidaan kuulla sinun kauttasi ja poikani palautetaan minulle
Minä pysyn rakastettuna ystäväsi
Amanda A Promie
Philadelphia
Kesäkuu 1864
***
Herra Lincoln
Saanen onnitella teitä uudelleenvalinnastanne. On ehdottomasti erittäin suuri kohteliaisuus kutsuttua johtamaan suuren maan kohtaloita - toinen toimikausi. Et ole koskaan kieltäytynyt minulta kysymästäni asiasta - toivottavasti en ole ollut kohtuuton - tai määrännyt luonnollisesti hyväntahtoiseen tavaroihisi. - Minulla on nuori poika - Lemuel S. Hardin -, joka on ollut lyhyen aikaa eteläisessä armeijassa. - on vakavasti haavoittunut - hän on kulkenut läpi linjojen - ja on nyt Kanadassa - hän on surkea koko elämänsä - ja haluaa palata kotiinsa ja perheeseensä - hän on asunut viimeiset kolme vuotta Louisvillessä Ky.
Sen jälkeen kun nuori mies on - "kylvänyt kauransa" - tai "nähnyt norsun" - hän on usein paremmin valmistautunut asumaan ja tulla järkeväksi mieheksi - hänellä on parempi arvio kodista ja hyvästä asemasta. Arvoisa puhemies - väitän vetoomuksenne puolustamista, joka ei ole asian päällikkö - vaan häpeällinen teko nuorelle nuoruudelle - Poikani pidättämiselle on annettu monia aatelisen hyviä ominaisuuksia. jonka hän tulee - sekä päästä että sydämestä.
Kunnioittavasti - S E. Walworth
Joulukuu 1864
***
Hänen erinomaisuuteensa Abraham Lincoln:
Arvon herra,
Sairas ja melkein sydämestä vahingoittunut äiti tuomittiin jälleen vetoamaan sinulle rakkaan poikansa Samuel Hardinge Jr. vapauttamiseen. Hänet rajoitettiin ensin Carrollin vankilaan raskaan harhaanjohtamisen ja vihollisten liioittelun kautta; ja sen jälkeen siirrettiin Delawaren linnoitukseen ilman, että heillä oli mahdollisuus osoittaa omaa viattomuuttaan. [Hardinge oli liittovaltion vakoojan Belle Boydin aviomies.] Ainoissa kirjeissä, jotka olen saanut häneltä, koska hän on ollut siellä, hän kirjoittaa näin: ”Voi luoja! Kuinka kauan minä pysyn tässä kauheassa paikassa, joka on täynnä kapinallisia ja erottajia. Voi vanhempani! Tehkää kaikki mahdolliset saadaksesi minut pois täältä. Jumalani! Köyhä vaimoni Englannissa! Hän kertoo minulle kirjeellä - ”Jumalan tähden lähettää hänelle rahaa!” Ja minä olen vankilassa! Miksi heidän pitäisi laittaa minut tänne! Minä, joka olen valannut uskollisuutta Yhdysvaltain hallitukselle, ja jotka eivät ole koskaan tehneet mitään sitä vastaan. Voi, se on vaikeaa! Ja rukoilen Jumalaa oikeudenmukaisesti ja iltaisin, että presidentti Lincoln myöntäisi vapautukseni! ”
Kirjoitan hänen omat sanansa, jotta saatat nähdä, mitkä ovat hänen todelliset tunteensa. Sanoin teille, herra, äskettäisessä haastattelissani kanssanne, että hän olisi, sikäli kuin tiedän, syyllinen pieniin lausuntoihin, älykkyyteen, kun hän oli epäreilun ja julman epäilyksen alla, jota hänelle kohdistettiin " Vinttikoira"; mutta syyllinen yhdestä teostaan maansa hyväksi - ei koskaan! Sinä, sir, voit arvioida itse, onko tämä hallituksen vihollisen kieli vai ei. Voi presidentti Lincoln! Pyydän ja pyydän teitä myöntämään poikani vapautuksen! Terveyteni on nopeasti epäonnistunut tämän kauhistuttavan iskun takia! Vetoan ystävälliseen luonneesi! ... Kun ajattelet upeaa loistavaa joululahjaa, jonka kenraali Sherman antoi sinulle, etkö anna köyhälle sydämen murtavalle äidille, - sinulle, pienelle - Uutisvuosien lahjaa vapaudesta hänen rakas poikansa.
Sarah AM Hardinge
Brooklyn, New York
Tammikuu 1865
***
Kunnollinen Abraham Lincoln
Yhdysvaltain Amerikan presidentti
Olen kuullut hyvältä viranomaiselta, että jos tukahdun kirjan, jonka olen nyt valmis julkaisemaan, sinut saatetaan saada houkuttelemaan harkiten lievästi mieheni S. Wylde Hardingen tapausta, joka on nyt Fort Delawaren vanki, mielestäni se olisi hyvä jotta sinä ja minä pääsemme tiettyyn ymmärrykseen. Kirjani ei alun perin ollut tarkoitettu pelkästään henkilökohtaiseksi kerrokseksi, mutta aviomieheni perusteettomasta pidätyksestä lähtien olin aikonut tehdä siitä poliittisen, ja olin ottanut käyttöön monia hirvittäviä olosuhteita kunnioittaen hallitustasi, joihin olen niin hyvin perehtynyt ja jotka avaavat silmät Eurooppa moniin asioihin, joista maailma tällä puolella vettä vain unelmoi. Jos vapautat mieheni ja vapautat hänet, jotta hän voisi liittyä minuun täällä Englannissa vuoden 2011 alusta
Maaliskuu - lupaan teille sanani, että kirjani tukahdutetaan. Jos aviomieheni ei ole kanssani 25. maaliskuuta mennessä, annan kirjani heti kustantajan käsiin.
Luottaa välitöntä vastausta,
Olen Sir, v. Obdt. Sevt.
Belle Boyd Hardinge
Englanti
Tammikuu 1865
Lincoln ei tehnyt huomautuksia Bellen kirjeestä, eikä hän ilmoittanut olevansa tietoinen "kauhistuttavista olosuhteista", joihin hän viittasi. Ehkä siksi, että sota oli melkein ohi, ehkä siksi, että Samuel Hardingen ainoa rikos oli Bellen aviomies, ehkä sen vuoksi, että presidentti ihaili kapinallisten tyttöjen vilpittömyyttä, vanki vapautettiin 3. helmikuuta kymmenen päivän kuluttua siitä, kun Belle pyysi häntä. Hän nimeäisi tyttärentytärään Grace ja myöhemmin pojakseen Arthur Davis Lee Jacksonin, hänen suosikkiyhdistyssankariensa jälkeen.
Lähteet:
Kirjat: Michael Burlingame. Abraham Lincolnin sisämaailma. Urbana: University of Illinois Press, 1994; Harold Holzer. Hyvä herra Lincoln: Kirjeet presidenttille . Reading, MA: Addison-Wesley, 1993.
Artikkelit: Louis A. Sigaud. ”Kun Belle Boyd kirjoitti Lincolnin.” Lincoln Herald, voi. 50 (helmikuu 1948).
Online: Abraham Lincoln Papers kongressikirjastossa: http://memory.loc.gov/ammem/alhtml/malhome.html.
