Kristityt evankeliumit eivät ole kevyttä lukemista. Täynnä vertauksia, viittauksia ja vaikeasti ymmärrettäviä kohtia, uskonnon tutkijat ovat alusta alkaen kirjoittaneet kommentteja, jotka seuraavat kirjoja, selittäen ja laajentaen tekstiä. Aikaisin näistä evankeliumien latinalaisen version tulkinnoista kirjoitti Fortunatianus, joka oli Aquileian piispa neljännellä vuosisadalla. Mutta Fortunatianuksen kommentti hävisi 1500 vuodeksi, ja se löydettiin vasta vuonna 2012. Nyt hänen sanansa on käännetty ensimmäistä kertaa englanniksi, kertoo Historiablogi.
Käsikirjoituksen kääntänyt Hugh Houghton Birminghamin yliopistosta kirjoittaa keskusteluissa, että muinainen löytö syntyi digitaaliajan vuoksi. Vuonna 2002 Kölnin katedraalin kirjaston käsikirjoituskokoelma digitoitiin ja asetettiin verkkoon. Tutkijat yleensä jättivät huomiotta sadan sivun Fortunatianuksen kommentin yhtenä monista samanlaisista teoksista, jotka kirjoitettiin Pyhän Rooman keisari Charlemagne -kauden aikana kahdeksannessa ja yhdeksännessä vuosisadalla. Mutta vuonna 2012 Lukas Dorfbauer Kölnin yliopistosta huomasi, että tätä erityistä evankeliumia koskevat kommentit näyttivät olevan vanhempia kuin käsikirjoitus itse. Hän pystyi selvittämään, että se oli kopio Fortunatianuksen kauan kadotetusta kommentista, joka säilyi vain kolmessa pienessä palasessa. Hän tajusi myös, että itse evankeliumien teksti oli erilainen kuin Saint Jeromen kodifioima vakioteksti.
Dorfbauer ja Houghton pystyivät jäljittämään evankeliumit neljännen vuosisadan Italiaan käyttämällä Birminghamin yliopiston laajaa Raamatun tekstiä koskevaa tietokantaa, asettaen sen suoraan Fortunatianuksen aikaan. Saint Jeromén kirjoittama luvun otsikon kuvaus myös auttoi ryhmää vahvistamaan, että kommentti oli kadonnut kirja.
Teos tarjoaa uusia käsityksiä siitä, kuinka varhainen latinalainen kirkko tulkitsi Raamattua. "Suurin osa latinalaisen kristinuskon varhaisimmasta ajanjaksosta säilyneistä teoksista on myöhemmin kuuluisempia kirjailijoita, kuten St. Jerome, St. Ambrose tai St. Augustine, ja ovat saavuttaneet klassikoiden aseman", Houghton sanoo lehdistötiedotteessa. "Erinomainen löytö on löytää teos, joka edeltää näitä tunnettuja kirjoittajia."
Olivia Rudgard The Telegraph -lehdessä kertoo, että kommentti vahvistaa ajatusta, jonka mukaan kristityt katsoivat uskon alkuaikoina evankeliumeja ei historiatekstinä, vaan sarjana tarinoita ja koodattuja viestejä, jotka ovat avoimia tulkinnalle. "On oletettu, että se on kirjaimellinen totuuden kirja - monet varhaisista tutkijoista olivat erittäin huolissaan esimerkiksi Matthew'n ja Luken välistä epäjohdonmukaisuuksista", Houghton kertoo Rudgardille. "Mutta ihmisille, jotka opettivat Raamattua neljännellä vuosisadalla, ei ole kirjallinen merkitys tärkeä, vaan se, kuinka se luetaan allegoorisesti."
Tieteelliseltä puolelta kommentti auttaa tutkijoita ymmärtämään, kuinka evankeliumien luonne ja merkitys muuttuivat, kun ne käännettiin latinaksi kreikasta ja katsottiin laajemmalle yleisölle Rooman valtakunnassa. "Tämä teos on yksi puuttuvista linkistä sarjan välillä, jolla evankeliumeita ymmärrettiin kreikkalaisessa kristinuskossa, kuinka evankeliumeita ymmärrettiin Latinalaisessa kirkossa", Houghton kertoo Becky Little -sivustolle History.com.
Kommentissa Fortunatianus tuo esiin allegoraalisia hetkiä. Esimerkiksi Little kertoo, että tilanteessa, jossa Jeesus kulkee kylään, hän voi kirjoittaa kylän olevan metafora kirkolle. Aina kun numero 12 esiintyy evankeliumeissa, Fortunatianus kirjoittaa, että se on tulkittava 12 apostolin symbolina. Numero viisi on aina viittaus Tooraan, Raamatun viiteen ensimmäiseen kirjaan.
Tämä Raamatun allelegorinen lukeminen ei ollut aikansa aikana harvinaista tai vallankumouksellista. Houghton kertoo vähän, että Raamatun lukemisen ajatus kirjaimellisesti sai rahaa vasta sitten, kun protestanttinen uudistus ja painotalon keksintö tapahtui 14-15-luvulla, jolloin Raamatun lukeminen yhteisökielellä tuli mahdolliseksi ja laajalle levinneelle. Nousevat protestanttiset lahkokset asettivat myös Raamatun uskonsa keskipisteeseen. Ajan myötä tietyt uskonnot antoivat yhä enemmän uskoa kirjan pyhään luonteeseen uskoen lopulta, että se on kirjaimellinen totuus. Tämä uskomus on yleisin Yhdysvalloissa, joissa nykyään 24 prosenttia väestöstä uskoo Raamatun olevan kirjaimellinen Jumalan sana, toukokuussa tehdyn Gallup-kyselyn mukaan.
Joka tapauksessa, Houghton haluaa kommentista kiinnostuneiden lukevan sen ja arvioidakseen itseään. Siksi hän päätti tuottaa englanninkielisen käännöksen, joka on nyt ladattavissa ilmaiseksi.
