Tämä tarina esiintyi alun perin The Wilson Quarterly -lehdessä.
Kun kapinallisuus Syyrian presidentin Bashar al-Assadin suhteen alkoi viisi vuotta sitten, Mojahed Akil oli tietotekniikan opiskelija Aleppossa. Hänet vietiin eräänä päivänä kaduille protestoidakseen ystäviensä kanssa. Hänet pidätettiin, lennettiin Damaskokseen, lyötiin ja kidutettiin. ”He lyövät minua uudestaan ja uudestaan. He kiinnittivät ranteeni kattoon ja venyttelivät vartaloani niin pitkälle kuin mahdollista. ”26-vuotias kertoi rauhallisesti äskettäisessä haastattelussa pienen teknologiayrityksensä toimitiloissa Turkin Gaziantepissa, noin 25 mailin päässä Syyriasta. rajalla. "Tämä on hyvin normaalia."
Akilin isä, liikemies, maksoi järjestelmälle poikansa vapauttamiseksi, joka pakeni Turkkiin. Siellä hän joutui massiiviseen kielteeseen. "En osaa turkkia ja turkkilaiset eivät puhu englantia tai arabiaa", hän muisteli. "Minulla oli vaikeuksia puhua turkkilaisten kanssa ymmärtää, mitä tehdä, syyrialaisille asetetut lakivaatimukset."
Työskennellessään turkkilaisessa teknologiayrityksessä Akil oppi ohjelmoimaan matkapuhelimia ja päätti tehdä älypuhelinsovelluksen auttaakseen syyrialaisia saamaan kaikki tarvitsemansa tiedot uuden elämän rakentamiseksi Turkissa. Vuoden 2014 alussa hän ja ystävä käynnistivät Gherbtnan, nimeltään arabialaiselle sanalle, joka viittaa ulkomaalaispakolaisten yksinäisyyteen.
Osana äskettäin saatuaan päätökseen Euroopan unionin (EU) kanssa Turkki on alkanut tarkkailla maahanmuuttajien virtausta Egeanmeren yli. Mutta syynä siihen, että niin monet yli kolmesta miljoonasta syyrialaisesta, irakilaisesta, afganistanilaisesta ja muusta pakolaisesta Turkissa olivat nähneet soveltuvan törmätä niihin vaarallisiin kumiveneisiin Euroopassa kulkemiseen, on se, että suurimman osan heidän elämästään Turkissa oli ollut melko epätoivoinen: kovaa, harvinaista ja vähän palkattua työtä; rajoitettu pääsy koulutukseen tungosta asunto; kielijako; ja epävarma oikeudellinen asema.
Noin kymmenesosa Turkin 2, 7 miljoonasta syyrialaisesta asuu pakolaisleireillä. Loput puolustavat itseään, lähinnä suurissa kaupungeissa. Nyt kun heidän odotetaan pysyvän Turkissa jonkin aikaa, heidän tarve asettua ja rakentaa vakaa, turvallinen elämä on paljon akuutti. Tämä saattaa selittää, miksi Gherbtnan lataukset yli kaksinkertaistuivat viimeisen kuuden kuukauden aikana. "Aloitimme tämän projektin auttamaan ihmisiä, ja kun olemme tavoittaneet kaikki Syyrian pakolaiset, auttaaksemme heitä löytämään työpaikkoja ja asuntoa, mitä he tarvitsevat uuden elämän rakentamiseksi Turkissa, olemme saavuttaneet tavoitteemme", Akil sanoi. "Gherbtnan lopullinen unelma on tavoittaa kaikki pakolaiset ympäri maailmaa ja auttaa heitä."
Mojahed Akil tapaa turkkilaisen ystävänsä kahvilassa Gaziantepin vanhassa kaupungissa. Molemmat ovat ohjelmistokehittäjiä, ja tämä kahvila on yksi Akilin suosimista jälkityön paikoista. (The Wilson Quarterly) Ihmiskunta on tällä hetkellä kokenut suurimman pakolaiskriisin toisen maailmansodan jälkeen, kun yli 60 miljoonaa ihmistä on pakko koteihinsa. Heidän tekniikan käytöstä on kirjoitettu paljon - kuinka Google Maps, WhatsApp, Facebook ja muut työkalut ovat osoittautuneet korvaamattomiksi siirtymään joutuneille ja epätoivoisille. Mutta yksi asia on auttaa pakolaisia löytämään tiensä, olla yhteydessä perheen kanssa tai lukea viimeisimmät päivitykset reittien sulkemisesta. Toinen asia on antaa heille mahdollisuus tarttua pieniin laillisiin yksityiskohtiin, löytää arvokkaita työpaikkoja ja asuntoa, ilmoittaa lapsilleen kouluun ja rekisteröidä viisumeita ja etuuksia varten, kun he eivät ymmärrä paikallista kieltä.
Ankara ei luokittele Turkin syyrialaisia pakolaisiksi vuoden 1951 Geneven pakolaisyleissopimuksen tulkinnan johdosta, eikä myöskään anna heille alaisia oikeuksia ja etuja. Sen sijaan se on antanut heille väliaikaisten vieraiden epätavallisen oikeudellisen aseman, mikä tarkoittaa, että he eivät voi hakea turvapaikkaa ja että Turkki voi lähettää heidät takaisin lähtömaahansa milloin tahansa. Lisäksi syyrialaisiin sovellettavat lait ja prosessit ovat olleet vähemmän avoimia ja muuttuneet useita kertoja. Kaikesta tästä huolimatta - tai ehkä sen takia - hallitusten osallistuminen on ollut vähäistä. Turkki on käyttänyt noin 10 miljardia dollaria pakolaisille, ja se jakaa arabiankielisiä esitteitä pakolaisleireillä ja alueilla, joilla on paljon Syyrian asukkaita. Se ei ole kuitenkaan luonut mitään arabian kielen verkkosivustoa, sovellusta tai muuta online-työkalua ilmoittamaan asiaa koskevista laeista, luvista ja laillisista muutoksista syyrialaisille ja muille pakolaisille.
Akil avaa Gherbtna-sovelluksen matkapuhelimellaan. (The Wilson Quarterly) Näihin esteisiin kohdistuvat riippumattomat sovellukset ovat alkaneet leviää. Gherbtnan tärkein kilpailija Turkissa on äskettäin lanseerattu Alfanus (”lyhty” arabiaksi), jota sen syyrialaiset luojat kutsuvat ”Arabin opasksi Turkkiin”. Viime vuonna palestiinalaisten mobiiliratkaisujen yritys Souktel, yhteistyössä Yhdysvaltojen kansainvälisen armeijan kanssa. Asianajajayhdistys käynnistää tekstiviestipalvelun, joka tarjoaa laillista tietoa arabian kielen puhujille Turkissa. Norja järjestää kilpailua pelipohjaisen oppimissovelluksen kehittämiseksi Syyrian pakolaislapsien kouluttamiseksi. Saksalaiset ohjelmoijat loivat Germany Says Welcome ja vastaavanlaisen Welcome App Dresdenin. Ja Akilin teknologiayritys Namaa Solutions julkaisi äskettäin Tarjemly Live -sovelluksen, joka on suomen, englannin, arabian ja turkin käännössovellus.
Mutta on epävarmaa, missä määrin nämä tekniikat ovat onnistuneet - auttaneet syyrialaisia sopeutumaan ja rakentamaan uutta elämää etenkin Turkissa. Ota Gherbtna. Sovelluksessa on yhdeksän työkalua, mukaan lukien video, lait, hälytykset, työpaikan etsiminen ja “kysy minulta”. Se tarjoaa ravintola- ja työluetteloita; neuvoja oleskeluluvan saamisesta, pankkitilin avaamisesta tai yrityksen perustamisesta; ja paljon enemmän. Kuten Souktel, myös Gherbtna on toiminut yhteistyössä Yhdysvaltain asianajajayhdistyksen kanssa Turkin lakien käännösten toimittamisessa. Sovellus on ladattu noin 50 000 kertaa, tai noin 5 prosenttia turkkilaisista syyrialaisista. (On kuitenkin turvallista olettaa, että suurella prosentilla pakolaisista ei ole älypuhelimia.) Kuitenkin kahden kymmenen Gherbtna-käyttäjän joukossa, joita on äskettäin haastateltu Gaziantepissä ja Istanbulissa - kahdessa Turkin kaupungissa, joissa syyrialaiset ovat tiiviimmin keskittyneet - useimmista piti sitä puuttuvana. Monet arvostavat Gherbtnan yhden luukun houkutusta, mutta löytävät vain vähän syitä jatkaa sen käyttöä. Abdulrahman Gaheel, 35-vuotias Alepposta, johtaa Castana-kahvilaa Gaziantepin keskustassa. Se on rento ruokapaikka, joka on suosittu syyrialaisten ja avustustyöntekijöiden keskuudessa. Hän käytti Gherbtnaa pari kuukautta. "Minusta ei ollut kovin hyödyllistä", hän sanoi siemailemalla teetään kahvilan takana olevalle pöydälle. ”Sillä on oltava enemmän sisältöä, enemmän uutisia. Sitä pitäisi päivittää useammin, lisäämällä lähteitä - se houkuttelee enemmän ihmisiä. ”Sitä vastoin 27-vuotias Hassem Trisi, joka on myös kotoisin Alepposta, on Gherbtnan menestystarina. Noin kuusi kuukautta sitten Trisi, joka nyt johtaa matkapuhelinliikettä Gaziantepissa, tunsi kipua niskassaan. "Kuulin, että Gherbtnalla oli luettelo lääkäreistä ja asiantuntijoista", hän sanoi. "Löysin hyvän lääkärin sovelluksen kautta, menin tapaamaan häntä ja olen nyt parempi."
Gherbtna- ja Tarjemly-sovellusten perustaja Akil työskentelee pöydässään Namaa Solutions -toimistossa Gaziantepin keskustassa. (The Wilson Quarterly) Mohamed Kayali, nyt Istanbulissa asuva Damaskoksen 33-vuotias web-kehittäjä, käyttää kaikenlaista tekniikkaa. Hän löysi asuntonsa turkkilaisen sivuston sahibinden.com kautta ja on löytänyt freelance-töitä verkosta. Hänen mukaansa Gherbtnalla on vähän erikoisominaisuuksia - suuri osa sen sisällöstä löytyy muualta. Voitaisiin sanoa sama TurkiyeAlyoumista, Syyrian ylläpitämästä verkkosivustosta, joka tarjoaa päivittäisiä uutisia ja säännöllisesti päivitettäviä juridisia tietoja. Tai Alfanus, Gherbtnan suora kilpailija, joka aloitti toimintansa maaliskuussa. Sen Hakemisto-osio on eräänlainen älypuhelimien keltaisia sivuja, joissa on värikuvat parturit ja kauneusliikkeet, turkkilaiset kielikoulut, Syyrian ravintolat ja paljon muuta. Siinä on myös kauppapaikka, josta voi ostaa huonekaluja, kannettavia tietokoneita, autoja ja iPhoneita, sekä kiinteistöosa, jonne maaliskuussa neljä makuuhuoneen talo uima-altaalla Istanbulin esikaupungissa Büyükçekmecessä meni 450 000 dollarilla.
Kayali sanoo, että Alfanus ja Gherbtna tarvitsevat molemmat jalostamista. Yksi ongelma on rahoitus. Mojahed Akilin teknologiayritys Namaa Solutions työllistää yhteensä 13 ohjelmoijaa. Gherbtna tuottaa tuloja Google-mainosten myynnistä ja mainonnasta 100 syyrialaisyritykseltä, mutta se ei riitä kattamaan kustannuksia. "Nämä sovellukset ovat hyviä konsepteja, mutta niiden on kypsydyttävä kypsyäkseen, kuten minkä tahansa tuotteen", Kayali kertoi äskettäisessä keskustelussa Istanbulin vanhankaupungin Syyrian ylläpitämässä kirjassa, joka oli Syyrian ylläpitämä kirja auringonvalossa. ”Tällaisten sovellusten kehittäminen vaatii paljon aikaa, paljon rahaa. En usko, että mikään täällä olevista syyrialaisista pystyy vielä tekemään tätä. "
Yhdellä työkalulla on ollut aikaa kypsyä. Turkkilaiset syyrialaiset käyttävät Facebookia työpaikkojen, asumisen, ystävien, ravintoloiden ja mielenkiintoisten tapahtumien löytämiseen. He lukevat sen viimeisimpien uutisten lukemiseen; oppia paikallisia lakeja; löytää salakuljettaja; tai hanki henkilöllisyystodistus, oleskeluviisumi tai työlupa. Syyrialaiset ovat perustaneet Facebook-ryhmiä työpaikkoihin, asuntoihin, Alepposta tai Homsista tuleviin ihmisiin - jokaisessa suuressa Turkin kaupungissa. Iyad Nahaz, 27-vuotias Damaskoksen techie, muutti Gaziantepiin tämän vuoden alkupuolella ja löysi Facebookin kautta asuntonsa ja työnsä voittoa tavoittelemattoman Syyrian foorumin ohjelmistokehittäjäksi. Maaliskuussa 29-vuotias Alepposta peräisin oleva yrittäjä Ghise Mozaik julkaisi Facebookissa työpaikkailmoituksen, jonka tarkoituksena oli palkata Syyrian ohjelmoija Gaziantep-IT-yritykseensä. "Saimme kaikki nämä ansioluettelot yhdessä päivässä", hän sanoi toimistossaan tekemänsä haastattelun aikana hakeessa tuumaa paksua manila-kansiota. Se kertoo paljon siitä, että Gherbtnalla on enemmän seuraajia Facebook-sivullaan (88 000 huhtikuun lopussa) kuin sovellusten latauksia.
Uudet käännössovellukset kuitenkin täyttävät tyhjyyden Facebookin palvelupaketissa. Souktelin tekstiviestien oikeudellinen palvelu käynnistyi elokuussa 2015, ja liikenteen kokonaismäärä (avunpyynnöt ja vastaukset) on jo läpäissyt 200 000 viestiä. Noin 10 000 syyrialaista pakolaista on käyttänyt palvelua, ja sen käyttö kasvaa, sanoo Souktelin toimitusjohtaja Jacob Korenblum. Irakilainen maahanmuuttaja Aliye Agaoglu tietää kaiken siitä. Hän johtaa Istanbulin yritystä, joka tarjoaa käännöspalveluita arabiankielisille pakolaisille auttamalla heitä saamaan henkilötodistukset, oleskelulupaviisumit ja työluvat. "Suurin osa ajastaan vietetään vastaamaan ihmisiä koskeviin lakia koskeviin kysymyksiin, koska he eivät vain ymmärrä", Agaoglu kertoi äskettäin iltapäivällä teetä pitkin pienessä toimistossaan Aksarayssa, tiheässä, yhä arabimaiden alueella Istanbulin vanhassakaupungissa. Se ei auta, hän lisäsi, että kesästä 2015 lähtien arabiankieliset muuttoliikkeet eivät enää saa tuoda kääntäjää heidän mukanaan käydessään valtion virastossa. Syyrialaisten rajallinen oikeudellinen käsitys koskee usein vähemmän lakeja kuin kieltä. "Siellä oleville syyrialaisille on uskomattoman vaikeaa ymmärtää tilannettasi", sanoi Rawad AlSaman, 31-vuotias Damaskoksen lakimies, joka toimii nyt myyjänä Pages-kirjakaupassa. "Kukaan ei ymmärrä lakia, koska kukaan ei ymmärrä kieltä."
Gherbtnan datapäällikkö Farouk ja Tarjemly-sovelluksen hallintopäällikkö Hazem työskentelevät yhdessä Namaa Solutions -toimistossa. (The Wilson Quarterly) Kieliesteessä Mojahed Akil havaitsi mahdollisuuden ja aloitti Tarjemly Live -palvelun kehittämisen. Helmikuussa 2016 julkaistu sovellus on saatavana vain Turkissa, ja se asettaa elävän ihmisen kääntäjän puhelimen toiseen osaan. Hän kääntää turkin, arabian ja englannin kielellä yhden turkin liiran (0, 35 dollaria) minuutissa tai 0, 02 dollaria sanasta tekstiviestien osalta. . Tarjemly näki 10 000 latausta ensimmäisen kuukauden aikana, ja 85 prosenttia käytti sovellusta. 18-vuotias Aleposta lähtöisin oleva Ahmad AlJazzar, joka asuu perheensä kanssa Gaziantepissä, löysi Tarjemlyn hyödyllisyyden auttaessaan jalkaansa murtuneelle ystävälle. "Vedin hänet sairaalaan, missä kukaan ei puhu arabiaa tai englantia", hän sanoi. ”Sovellus toimi hyvin, kääntämällä keskusteluamme lääkärin kanssa heti, kun puhimme. Käytän sitä ehdottomasti uudelleen. ”
Palvelu on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa; Akil on allekirjoittanut yli 120 kääntäjää, joista suurin osa on korkeakouluopiskelijoita. Tarjemly on kaukana maailman ensimmäisestä elävästä ihmisten käännössovelluksesta, mutta monille Turkissa se on jumalallinen, sillä kieli on edelleen suurin este työluvien saamiselle, valtion etujen saamiselle ja lukemattomille muille välttämättömille rakennuksille täällä
Akil pääsi äskettäin sopimukseen Turkin johtavan matkapuhelinoperaattorin Turkcellin kanssa, joka on puoliksi valtion omistama. Nyt jokainen Turkcellia tilaava syyrialainen saa tekstiviestin, jossa kehotetaan heitä lataamaan Gherbtna. Turkcell odottaa lähettävän miljoonan näistä viesteistä kesän loppuun mennessä. Akil on onnellinen sopimuksesta, mutta haluaa lisää. "Haluamme Turkin hallituksen hyväksyvän Gherbtnan viralliseksi tiedon, työpaikkojen ja asumisen sovellukseksi syyrialaisille Turkissa", hän sanoi. "Tämä auttaa meitä tavoittamaan monia, paljon enemmän ihmisiä."
Google kutsui äskettäin Akilin osallistumaan arvostettuun vuosittaiseen kehittäjäkonferenssiin Mountain View, Kalifornia. Mutta Turkki hylkäsi hänen viisumihakemuksensa. Äskettäisen Spiegel-raportin mukaan Turkki on viime kuukausina kieltäytynyt matkustamasta viisumeista ja peruuttanut luvat monille korkeasti koulutettuille syyrialaisille.
Hazem ja hänen ystävänsä kokoontuvat suositussa turkkilaisessa kahvilassa viikonloppuna illalla. Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattilaisten yhdistelmä he keskustelevat tunteistaan kotoutumisesta Turkkiin maanpaossa olevien nuorten syyrialaisina. (The Wilson Quarterly) Hallitus pyrkii auttamaan syyrialaisia integroitumaan. Viimeaikaiset raportit siitä, että Turkki on karkottanut tuhansia syyrialaisia ja jopa ampunut joitakin, jotka yrittivät ylittää rajan, ovat huolestuttavia. Mutta Ankara on myöntänyt noin 7500 työlupaa syyrialaisille, ja tammikuussa se antoi lain, jonka odotetaan helpottavan syyrialaisten saada näitä lupia. Se toivoo saavansa kouluun 460 000 syyrialaista lasta tämän vuoden loppuun mennessä, ja se on äskettäin yhteistyössä Istanbulin Bahçeşehir-yliopiston kanssa käynnistänyt ohjelman turkin opettamiseksi noin 300 000 Syyrian nuorelle. Turkin vanhempi virkamies sanoi, että hallitus pyrkii saattamaan arabiakieliset resurssit verkkoon.
Mutta mahdollisuudet säilyvät. 6, 8 miljardin dollarin, jonka Turkki saa osana siirtolaiskauppaa EU: n kanssa, odotetaan suunnaavan syyrialaisille asumista, koulutusta ja pääsyä työmarkkinoille. Ankara toivoo suuntaavansa osan varoista terveys- ja koulutusbudjettiin tarjoamiin palveluihin, mutta osa näistä varoista saattaa suunnata tekniikan työkaluille. Turkki saattaa tukea Gherbtnaa tai käännöstyökalua tai jopa viedä Saksan jälkeen, joka käynnisti äskettäin oman Gherbtna-kaltaisen sovelluksen Ankommenin (saksaksi Saapuminen) miljoonan maahanmuuttajan kotoutumiseen.
Tähän mennessä tekniikat, joiden tarkoituksena on auttaa vasta saapuneita maahanmuuttajia rakentamaan uutta elämää Turkissa, ovat suurelta osin jääneet vajaaksi. He tarvitsevat vain vähän aikaa ja julkisen ja yksityisen sektorin laajemman tuen. Istanbulissa asuva syyrialainen verkkokehittäjä Kayali sanoo, että syyrialaisille ja muille arabialaisille puhujille sopiva sovellus tarjoaisi kattavia ja säännöllisesti päivitettäviä laillisia tietoja sekä tietoja paikallisista apteekkeista, sairaaloista, kouluista ja muusta.
Ghertbna saattaa olla inching lähempänä tuota ideaalia. Keskusteleessamme kahvilan omistaja Abdulrahman Gaheel veti älypuhelimensa ja avasi sovelluksen, jota hän ei ollut käyttänyt kuukausien ajan. Hän löysi luettelosta 8-10 ravintolaa, mielenkiintoisia töitä ja uusia mainoksia, joista yksi sisältyy kieliakatemialle. ”Tämä ei ole kuin ennen; nyt on enemmän tietoa ”, hän sanoi. "Se paranee - ehkä aloitan sen käytön uudelleen."
Alepposta kotoisin oleva Syyrian Tarjemlyn käyttäjä, joka asuu nyt Gaziantepissä, kuvaa, kuinka hän käyttää sovellusta. (The Wilson Quarterly) David Lepeska on Istanbulissa toimiva toimittaja, joka on kirjoittanut New York Timesille, Atlantin alueelle, ulkoministeriöille, Financial Timesille, Economistille, Guardianille ja muille toimipisteille. Hänen työnsä keskittyy Turkkiin, Lähi-itään, kaupunkikysymyksiin, mediaan ja tekniikkaan.
Lisää The Wilson Quarterly:
- Voiko Eurooppa innovoida tietä ulos kadonneesta vuosikymmenestään?
- Matkamuistoja ja muisto: Kadonneiden perhevalokuvien merkitys
- Pariah: Voiko Hannah Arendt auttaa meitä pohtimaan maailmanlaajuista pakolaiskriisiämme?
