HARVINAINEN JULKINEN NÄYTTÖ 1700-LUVUN MAYA-KÄSIKIRJOITUKSESTA

Kun tarkastelet tarkkaan kukkaista, mutta huolellista kirjainta 1700-luvun kirjassa, voit nähdä, että monet ihmiset kirjoittivat käsikirjoituksen eri aikoina. Kirja sisältää kaiken saarnoista runoihin, ja siinä on omistautuminen paavi Urban IV: lle.

Asiaan liittyvä sisältö

Kaksi Smithsonian tutkijaa jäljittelee vuoden 1866 kuoleman- ja muutoshistorian salaperäisiä olosuhteita
Dian Fosseyn Gorilla-kallo ovat tieteellisiä aarteita ja hänen taistelunsa symboli
Tämä upea vaaleanpunainen Coralline-levä pitää kerroksissaan salaisuuksia ilmastosta
Tutkijoille valaiden Earwax-palat voivat olla biologisia aarteita

Libro de Sermones Varios en Lengua Quich e, vuodesta 1690, on vanhin käsikirjoitus Smithsonianin kansallisen antropologisen arkiston kokoelmassa. Se tarjoaa paitsi kiehtovan kuvan Majaya K'ichen kielen kehityksestä, mutta kertoo myös tarkan tarinan uskonnollisesta historiasta.

"Kun näen tällaisen asiakirjan, se vain puhaltaa minut näkemään huolenpidon, jolla niin monet erilaiset ihmiset ovat asettaneet kielen paperille", sanoo Gabriela Pérez-Báez, kielitieteen kuraattori antropologian osastolla Kansallismuseossa. Luonnonhistoria. Hänen mukaansa kirja on kirjoitettu neljällä eri kielellä, mukaan lukien K'iche, latina, espanja ja Kaqchikel. ”Paperi on paksumpaa, kirja tuoksuu eri tavalla, on todella hämmästyttävää nähdä huolenaihe, jolla se kirjoitettiin”, Pérez-Báez ihmettelee.

Libro de Sermones on osa Wonder Objects -näyttelyä, joka on nyt esillä kansallisessa luonnonhistoriallisessa museossa. Kirja on myös digitoitu, jotta tutkijat voivat lukea kirjan sekä vastatakseen historiaa koskeviin kysymyksiin että myös dokumentoidakseen K'ichen kielen muutoksia, kun espanjalaiset halusivat Maya-imperiumin 1500-luvulla. Libro de Sermones -teksti on hyvin samanlainen kuin K'ichen kieli, jota puhuttiin ennen yhteydenpitoa espanjalaisiin. Guatemalan Pablo Agurdia antoi kirjan yhdelle Felipe Silvalle vuonna 1907, ja Silva lahjoitti sen ilmeisesti Smithsonian instituutiolle joskus sen jälkeen, mutta ei ole asiakirjoja, jotka selittäisivät tarkalleen kuinka tämä tapahtui. Nykyään Pérez-Báez sanoo, että kirja on melko merkityksellinen ja tärkeä tutkijoille.

”K'iche” on mayojen kieli, joka juontaa juurensa useita tuhansia vuosia. Se varmasti edeltää espanjan kieltä satojen vuosien ajan. Se on kieli, jota puhutaan Guatemalassa, joten maya-kielet ovat edelleen käytössä nykyisen Guatemalan Meksikon alueella ja ovat levinneet Meksikon pohjoiseen kolmannekseen. Mutta muuten ne ovat keskittyneet Mesoamericaan - Etelä-Meksikoon ja hiukan Keski-Amerikkaan, Guatemalaan ja niin edelleen ”, Pérez-Báez sanoo. ”Kielet muuttuvat luonnollisesti, mutta ne muuttuvat myös, kun he ovat kosketuksissa muiden kielten kanssa. . . . Kun kosketus siirtomaa-kieleen tulee erittäin kovaa. . . espanjan kaltaisen kielen vaikutus alkuperäiskansoihin on ajan kuluessa yhä suurempi. "

Libro de Sermones Varios ja Lengua Quiche (James Di Loreto, NMNH)

K'ichestä puhuu tänään yli miljoona ihmistä, ja tuhannet K'ichen puhujat asuvat nyt Yhdysvalloissa, Austinin Teksasin yliopiston espanjan ja portugalin laitoksen professori Sergio Romeron mukaan. .

”Monet siirtolaiset, etenkin kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ovat K'ichen puhujaita. Minua kutsutaan usein kääntämään K'ichen puhujien puolesta, jotka eivät puhu espanjaa ”, Romero sanoo ja lisää, että K'iche on yksi 33 maialaisesta kielestä. ”Jokaisella näistä 33 kielestä on erilainen dynamiikka, ja jokaisella niistä on paljon alueellista vaihtelua. Joten K'ichen ja Ixilin, toisen maya-kielen, välillä on yhtä paljon eroa kuin englannin ja. . . Hindi.”

Romero sanoo, että Libro de Sermones on tärkeä syy siihen, että 1800-luvulla noin Guatemalan itsenäisyyden ajan K'iche menetti asemansa alueen virallisena kielenä. Mutta on olemassa monia asiakirjoja, mukaan lukien testamentit, maankirjat ja erilaisia kronikoita ja muita K'ichessä kirjoitettuja kirjoituksia 1500- ja 1700-luvuilta. On myös pastoraalitekstejä, katekismeja ja tunnustushahmoja, joita papit käyttävät sekä kielen oppimiseen että K'ichen muuntamiseen.

Mutta Romero sanoo, että K'iche vastusti katkeruuteen muuttumista, ja siitä on todisteita, jotka hänen mukaansa ovat ”tärkeä” työkalu tämän tosiseikan havainnollistamiseksi.

"Se on tapa, jolla K'iche" selvisi Espanjan hyökkäyksestä ja kristittyjen hyökkäyksestä. . . . He eivät rinnastuneet ”, hän sanoo. ”He tekivät asianmukaiset eräät espanjalaisen kulttuurin elementit voidakseen mukauttaa ja puolustaa ja suojella omaa poliittisen ja kulttuurisen suvereniteetin aluetta. Joten K'ichen uskonto on tänään todella hybridi uskonto, jolla on elementtejä espanjalaisesta alkuperästä ja kristillisestä alkuperästä, ja tämä asiakirja osoittaa tämän erittäin hyvin. Voit nähdä, kuinka espanjalaiset todella taipasivat tiettyjä sanoja voidakseen välittää tietyt merkitykset, ja voit nähdä, kuinka K'iche tulkitsi nämä tietyt sanat eri tavalla. '”

Romero viittaa sanaan mak, jota käytetään nykyään viittaamaan syntiin, kuten kristillisessä synnissä. Mutta 1500-luvulla se tarkoitti 'tahtoa', kuten haluasi tehdä jotain. Romero sanoo, että syntiä ei ollut K'ichen käsitteenä, koska he eivät olleet kristittyjä. Dominikaaniset lähetyssaarnaajat ottivat kyseisen sanan ja muuttivat sen merkitystä, jotta sitä voitaisiin käyttää synnin teologisen käsitteen välittämiseen.

"Ainoa tapa vastustaa oli sopeutuminen", Romero sanoo, "mutta espanjalaiset eivät päättäneet sopeutumisesta."

Hän lisää, että Guatemalan katolinen hierarkia ei voi vieläkäänkään hyväksyä sitä tosiasiaa, että kristilliset käytännöt K'ichen joukossa ovat yksinkertaisesti erilaisia kuin muualla kuin alkuperäiskansojen katolisten. Romero sanoo, että tämän päivän K'ichen uskonto on seurausta tästä "mielenkiintoisesta vuoropuhelusta" Dominikaanisten lähetyssaarnaajien välillä, jotka halusivat määrätä tietyn tyyppisen katolilaisuuden, ja K'ichen, jotka vain valitsivat kaiken, mikä oli heille mielenkiintoista ja hyödyllistä.

Meksikon Cityssä katolisena kasvatetun Smithsonianin Pérez-Báez selittää, että jopa kaupunkilaisessa espanjalaisessa ympäristössä lapsille opetetaan, että ihmisen on oltava hyvä ihminen tai muuten hän palaa helvettiin. Hän ei ole K'ichen asiantuntija, mutta Pérez-Báezin mielestä tämän kirjan saarnat sisältävät todennäköisesti samanlaisen retoriikan, jota käytettiin pakottamaan ihmiset muuttamaan kristinuskoon.

Hänelle Libro de Sermones on muistutus siitä, mitä hän kutsuu raa'asti väkivaltaiseksi pakolliseksi vaihtamiseksi katolilaisuuteen. Espanjan kolonisaatio sisälsi pakkotyötä, ja mayat, jotka kieltäytyivät luopumasta alkuperäiseen uskontoonsa, vangittiin ja kidutettiin usein harhaoppisen vuoksi. Majaan esineet tuhottiin tarkoituksella, ja suurin osa heidän pyhistä teksteistä poltettiin. Pérez-Báezin mukaan kirjan ovat todennäköisesti tuottaneet K'ichen alkuperäiskansojen kielen puhujat, joiden alkuperäiset alkuperäiskansojen nimitykset oli jo korvattu espanjalaisilla nimillä, jotka muutettiin vastoin heidän tahtoaan.

”Minulle, joka on kielellisen monimuotoisuuden puolestapuhuja ihmisoikeuksien suhteen, on erittäin vaikea pitää asiakirjaa, joka oli tärkeä osa kristinuskoon siirtymistä ja kaikkia väärinkäytöksiä. Tämä kirja edustaa aikakautta, jolloin kolonialismi ja siihen liittyvä muutos kristinuskoon sortovat alkuperäiskansoja usein väkivaltaisella tavalla ”, Pérez-Báez selittää.

Häntä häiritsee myös ajatus, että K'ichen alkuperäiskansojia palkattiin tai käytettiin kirjan valmistamisessa, jota käytettiin välineenä pakottaa jäljellä olevan K'iche-väestön muutos.

"Tämä on todiste siitä muutosprosessista, joka vahingoitti kieliä, kulttuureja, paikallista tietämystä, mutta erityisesti ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia", Pérez-Báez sanoo.

Sekä hän että Romero ajattelevat, että Libro de Sermones -julkaisujen digitalisointi on elintärkeää tutkijoille, vaikka muinaisen tekstin piti laittaa melkein tasaisesti sivu kerrallaan hyvän digitaalikuvan saamiseksi. Pérez-Báez kertoo, että kirja on läpikäynyt suojelun ja että se on melko hyvässä muodossa Wonder-näyttelyyn. Romero sanoo, että tutkijoille ympäri maailmaa on annettava pääsy asiakirjaan. Se myös parantaa säilytystä.

”Olemme päässeet eri ikäisuuteen tutkiessaan alkuperäiskansojen siirtomaa käsikirjoituksia. … Meille näiden käsikirjoitusten saatavuus verkossa on ratkaisevan tärkeää, koska meillä on oltava sopusointu eri tekstien välillä ”, Romero sanoo. Hän selittää, että joskus tietyllä tekstillä ei ole koko tarinaa. Tämä tarkoittaa, että tutkijoiden on sitten tutustua eri asiakirjoihin, joita muut kollegat tarkistavat ja jotka saattavat sisältää puuttuvia katkelmia.

”Monet kirjastot todella digitalisoivat käsikirjoituksensa ja tekevät ne verkossa saataville tutkijoille. . . . Sen avulla voimme työskennellä poliittisten linjojen ja rajojen yli. . . . Joten nyt voimme käyttää käsikirjoitusten digitaalisia kopioita voidaksemme työskennellä yhdessä saman tekstin kanssa, mikä tekee paljon rikkaammasta ja mielenkiintoisimmasta vuoropuhelusta. "

” Ihmeobjektit: Kansallisen luonnontieteellisen museon kokoelmista” on esillä 10. maaliskuuta 2017 - 2019. Libro de Sermones -hankkeen digitointia varten rahoitettiin museon Recovering Voices -ohjelmasta.